Viikkokatsauksen on tarkoitus tehdä viinimaailman tapahtumien seuraamisesta helppoa. Me keräämme edellisen viikon tärkeimmät ja kiinnostavimmat uutiset yhteen artikkeliin, josta niihin on kätevä ja nopea tutustua. Olemme selkeyden vuoksi päättäneet nimetä viikkokatsaukset jatkossa kuluvan viikon mukaan (vaikka kyseessä on kooste menneen viikon uutisista), joten tällä kertaa kirimme viikoissa kiinni. :)
Tässä jälleen kootusti viinimaailman tärkeimpiä uutisaiheita viime viikolta:
Decanter: Bordeaux aloittaa viiniköynnösten poistamisen
Viime viikolla Bordeaux'n yhteisökeskuksissa oli tungosta, kun alue alkoi toteuttaa suunniteltua viiniköynnösten kitkemisohjelmaansa. Itse köynnösten kitkemistä ei ole tarkoitus aloittaa ennen vuodenvaihdetta, mutta julkinen kuulemiskierros alkoi kolmella yleisötapahtumalla alueella.
Kokous oli kutsuttu koolle Bordeaux'n ja Bordeaux Supérieurin viininviljelijäyhdistysten johdon toimesta, jotka pyrkivät esittelemään EU:n tukemia maaperän muokkaussuunnitelmia, joissa oikeutetut viljelijät saavat 6000 euroa hehtaarilta vetääkseen köynnöksiään ylös. Viinitarhan kutistaminen voi auttaa sopeuttamaan tuotannon pienentyneisiin vientimääriin ja laskevaan kotimaiseen kulutukseen, kertoi Stéphane Gabard, AOC Bordeaux'n ja Bordeaux Supérieurin viinikiltojen johtaja.
Osa Bordeaux'n viljelijöistä ei enää hoida taloudellisesti kannattamattomia viinitarhojaan, ja arvioilta 2000–3000 hehtaaria viinitarhoja onkin hylätty. Hylätyt alueet voivat toimia tautien, kuten flavescence dorée, leviämispaikkoina, mikä luo tarpeen kitkeä köynnökset ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä.
"Viininviljelijät, jotka haluavat lopettaa, päättävät usein olla kitkemättä köynnöksiään rahoituksen puutteen vuoksi, mikä moninkertaistaa terveysongelmat", Gabard kertoi Decanter-lehdelle.
Sanomalehti Sud-Ouestin mukaan 1091 pyyntöä köynnösten kitkemisestä on jätetty, joista suurin osa näkee maankäytön muutoksen köynnösten poiston jälkeen. Viljelijät suunnittelevat vaihtavansa viininviljelyn öljypuiden, hampun, kiivihedelmien tai karjankasvatukseen viinitarhojen poiston jälkeen. Viininviljelijät voivat jättää avustushakemuksia aina 20. joulukuuta saakka. Viljelijät, jotka saavat avustusta viinitarhan juurimiseen, eivät saa istuttaa köynnöksiä puhdistetulle maalle 20 vuoteen.
Bordeaux'n viinikauppiaiden järjestö (CIVB) asetti ehdotetun muutettavan hehtaarin määräksi 3000 hehtaaria. Tähän mennessä jätetyt avustushakemukset kattavat jo 5000 hehtaaria alueella. Tämä luku on kuitenkin vain reilu puolet siitä alueesta, jolle EU on antanut vihreän valon (9500 hehtaaria) kitkemistä varten.
Maaperän muokkausohjelmaa rahoitetaan yhteisesti valtion tarjotessa 39 miljoonaa euroa ja CIVB:n tarjotessa lisäksi 19 miljoonaa euroa, pääasiassa taistelutarkoituksessa Flavescence dorée -nimistä viinitautia (erityisen tarttuva ja parantumaton keltaisuus viiniköynnöksessä) vastaan viinitarhoilla.
Viiniköynnökset tullaan hävittämään polttamalla, vaikka muitakin tapoja, etenkin kierrätysmahdollisuuksia, on kartoitettu.
Viinikiinteistöjen hinnat joillakin Bordeaux'n alueilla ovat laskeneet viime vuosikymmeninä, Saferin, Ranskan maaseudun kiinteistötoimiston, tietojen mukaan. Bordeaux'n viinikiinteistön hehtaarihinta laski 30% vuosikymmenessä vuoteen 2022 mennessä, kun taas Ranskan viinikiinteistöjen keskihinta nousi 15% samalla ajanjaksolla.
Kolme neljäsosaa Bordeaux'n viininviljelijöistä on yli 55-vuotiaita, Gabardin mukaan. Monet saattavat haluta jäädä eläkkeelle, mutta heillä ei ole perillistä tai mahdollisuutta vuokrata maataan eivätkä he löydä ostajaa köynnöksilleen, hän sanoi.
Drinks International: Vuoden 2023 maailman viinituotannon odotetaan olevan pienin 60 vuoteen
Kansainvälinen Viini- ja Viinijärjestö (OIV) kertoo, että vuoden 2023 maailman viinituotannon odotetaan olevan alhaisin 60 vuoteen.
94% maailmanlaajuisesta viinituotannosta tuli vuonna 2022 yhteensä 29 maasta, ja näistä maista OIV on kerännyt tietoja vuoden 2023 viinituotannosta, jonka arvioidaan olevan keskimääräisesti 244,1 miljoonaa hehtolitraa, lukuun ottamatta mehuja ja rypälemehua. Tämä edustaa 7% laskua verrattuna jo ennestään alhaiseen vuoden 2022 tuotantomäärään. On kuitenkin edelleen suuria maita, kuten Kiina, jonka tiedot eivät ole vielä saatavilla.
Toteutuessaan tämä olisi pienin tuotantomäärä sitten vuoden 1961 jälkeen (214 miljoonaa hehtolitraa) ja pienempi kuin historiallisen alhainen vuoden 2017 tuotanto, joka oli 248 miljoonaa hehtolitraa. OIV perustelee tilannetta "merkittävillä laskuilla suurissa viinintuottajamaissa sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla".
Vaikka eteläisellä pallonpuoliskolla Australia, Argentiina, Chile, Etelä-Afrikka ja Brasilia ovat rekisteröineet vuosittaisia muutoksia -10% ja -30% välillä, niin pohjoisella pallonpuoliskolla Italia, Espanja ja Kreikka ovat kärsineet eniten huonoista ilmasto-olosuhteista kasvukauden aikana.
Vain Yhdysvallat ja muutama EU-maa, kuten Saksa, Portugali ja Romania, ovat kokeneet suotuisia ilmasto-olosuhteita, jotka ovat johtaneet keskimääräisiin tai keskimääräistä suurempiin tuotantomääriin.
Decanter: Uudet EU-säädökset viinin ainesosille ja ravintosisällölle voimaan 8. joulukuuta
Yli kaksi vuosikymmenentä on kulunut siitä, kun EU hyväksyi ainesosien ja ravintosisällön merkitsemisen pakattuihin elintarvikkeisiin. Monet tuottajat alkoivat kuitenkin jo ennen tätä listata ainesosia, jotta kuluttajat saivat parempaa tietoa siitä, mitä ruokaa he ostivat. Vaikka keskusteluja käytiin jo 1970-luvun lopulla, alkoholijuomien valmistajat (oli kyse sitten oluesta, väkevistä juomista tai viinistä) onnistuivat välttämään sekä ainesosien että ravintoarvomerkintöjen merkitsemisen pullon etiketteihin.
Viinin osalta tämä päättyy 8. joulukuuta 2023. Kaikkien EU:ssa myytävien viinien, jotka joko tuotetaan (vinification) tai joihin lisätään etiketti tuon päivän jälkeen, tulee lain mukaan ilmoittaa kaikki viininvalmistuksessa käytetyt ainesosat (esimerkiksi rikkidioksidi, kaupalliset hiivat, lisätty sokeri, lisätyt hapot, väriaineet jne.), jotka ovat viimeistellyssä viinissä. Lisäksi täydet ravintoarvomerkinnät - kuten missä määrin suolaa, sokeria, hiilihydraatteja ja proteiineja on tietyssä viinipullossa - on ilmoitettava, samoin kuin kokonaiskalorit standardin Kcal/100 ml muodossa. Vaikka etiketissä on näytettävä alkoholipitoisuus, allergeenit, pullon koko ja energiarvo, on asiassa jouston varaa: Viininvalmistajat voivat valita tallentaa nettisivuille nämä vaadittavat tiedot, joihin pääsee tutustumaan viinipullossa olevan QR-koodin kautta. Käytännössä säädös koskee siis viinejä vuoden 2023 sadonkorjuusta alkaen (ellei niitä ole ehditty tuottaa ennen 8.12.2023, kuten Beaujolais Nouveau 2023).
Monet viinialan toimijat, erityisesti Euroopan unionin ulkopuolella, eivät ole kuulleet muutoksista. Tällä hetkellä muutokset vaikuttavat eniten eurooppalaisiin viininvalmistajiin. Säädös koskee kuitenkin kaikkia EU:ssa myytäviä viinejä ja näin ollen myös EU:n ulkopuolelta tuotavien viinien on täytettävä vaatimukset. Nämä muutokset merkitsevät merkittävintä muutosta viinien merkinnöissä yli vuosisataan.
The Buyer: Bulkkiviinien suosio kasvussa maailmanlaajuisesti
Viimeisen 15 vuoden aikana bulkkiviinimarkkinat ovat kokeneet merkittävää muutosta ja ovat nyt avainasemassa teollisuuden kehityksessä eri sektoreilla tuotannosta loppukäyttäjään asti. Tällä hetkellä bulkkiviinimyynti kattaa yli 34% maailman viinimyynnistä tilavuuden perusteella, vaikka sen rahallinen arvo onkin huomattavasti pienempi, vain seitsemän prosenttia.
Bulkkiviinien suosioon vaikuttavat monet tekijät, kuten kustannustehokkuus, kestävyys, hiilijalanjälki ja erityisesti saatavuus. Ostajien päätöksentekoprosessiin vaikuttaa voimakkaasti etenkin kustannustehokkuus, mikä on ratkaisevaa vahvasti kilpailluilla markkinoilla, joilla tulee ottaa huomioon verokannat, valuuttakurssit, elinkustannusten nousu, kuljetuskustannukset ja kilpailu muiden juomakategorioiden kanssa kuluttajien mieltymysten muuttuessa.
Tässä koosteemme viime viikon viiniuutisista. Mukavaa viikkoa, palataan uutisiin taas ensi maanantaina! :)
Comments